Šaddodat ja geologiija
Álgočalbmái orrot alimus čohkat guorbasat, muhto jus geahččá dárkileappot, de fuomáša earret eará jeagelsajiid. Eanemus čalbmáičuohcci jeahkálat leat fiskesruoná skártagatna mii kálkkahis báktešlájain sáhttá šaddat nu olu ahte olles várri šaddá fiskesruonán. Ale suorgan jus juovain oainnát šlájaid nugo biellorási, noarssa ja duottarhilsku.
Stuorra gabbrovárit Ittugáissáin leat eanaš guorbasat. Dušše moadde dábálaš ja viidát šaddi šlájat šaddet eanaš doppe. Oppalaččat lea várrešaddodat buorebut njárgga máttit oasis go davit oasis. Muotkevuona davábealde eai leat bohccešattut vel stuorra osiin vuolleleapposge.
Muhtun unnit osiin Ittugáissáin šaddet eanet várrešattut go eará sajiin. Dát leat guovllut mat gusket sedimeantabáktešlájaide njárgga nuorttabealde, Cáhca Gievdnevákkis, Riidavárri Stállovákkis ja Fastdalstinden Ivgumuotkki davábealde. Gávdnojit maiddái šattoleappot várreoasit Stálloboris, Goalseváris ja Vuorivárddus. Dáppe leat olu kálkagáibideaddji ja maiddái hárvenaš várrešattut.
Várredaŋas. Govven: Oddrun Skjemstad
Ruksesoaivi. Govven: Oddrun Skjemstad.
Leat erenoamážit guokte báikešlája maid sáhttá lohkat mihtilmassan guvlui, go Ittugáissáin leat erenoamáš čáppa ja árvvolaš šattut. Dát leat guovllut main lea ultrabásalaš báktevuođđu/serpentiidna, ja guovllut jihkiid vuolde mat aiddo leat ihtán ja gos šattut levvet. Guovlluin main leat serpentiidnaoasit, lea čielga botanihkalaš árvu ee. danne go sierra serpentiidnanálit ja máŋggaid bohccešattuid vuollešlájat leat duođaštuvvon šaddamin.
Geologiija
Ittunjárga lea oassi kaledonalaš várreráiddus. Dat šattai go guokte stuorra eanaviidosa johte ja beaškkehedje oktii 380–430 miljovnna jagi dassái. Báktešládjamássat joaibmašuvve, ja báktešládjalaiggahagat sodje vulos guvlui. Vulkánat ledje mielde ráhkadeamen várreráiddu mii fanai eanaš miehtá dálá Norgga.
Jiehkkeruvvehagat Loddevákkis. Govven: Oddrun Skjemstad
Fornesbreen. Govven: Frode Abrahamsen
Sullii 65 miljovnna jagi dassái lei eanadat mii šattai Ittugáisán, guorban bárulágan, muhto oalle duolbaeanadat miljovnnaid jagiid erošuvnna maŋŋá. Dan áigge lei dat mii šattai Norgan, ja dat mii šattai Ruonáeanan, masá gittalagaid dego stuorra superkontineanta. Dát kontineanta rahtasii ja šadde Davviamerihkálaš kontineantan ja Eurásialaš kontineantan. Ruonáeana jođii nuorttas, Norga oarjjás ja Atlántaáhpi šattai. Seammás loktanii eanadat gitta 2000 mehtera allodahkii. Ittugáissát leat eanaš gabbro, ja dát báktešládja lea nanus olgguldas váikkuhusaid vuostá. Das lea leamaš olu dadjamuš dasa ahte Ittugáissáin ain lea alpiidna hápmi. Jiehkkevári duolbačohkka ja várreguovllut birra sáhttet almmatge leat bázahusat dán duolbaeanadagas.
Maŋimuš 2,6 miljovnna jagis lea mis leamaš dálkkádat mii unnit eanet rievddada ovttat láhkai. Dán áigodagas lea dálkkádatmolsašuddamat dagahan badjel 40 áigodaga jigŋemiid ja suddamiid, maiddái gohčoduvvon jiekŋaáigin. Dát leat váikkuhan olu mo dálá eanadat lea oaidnit dál. Jiehkit leat roggan ja nannen barggu borrat heajos bávttiid unnit stuorát vuođđun, vággin ja vuotnan. Jieŋa gassodat ja lávdan lea rievddadan, olu sajit váris eai leat jigŋejuvvon, ja muhtun čohkat leat leamaš vaikkoba jieŋa bajábealde.
Steindalsbreen. Govven: Frode Abrahamsen
Ivgomuotki Muotkevuotna. Govven: John Ivar Larsen
Dalle go jiekŋa lei gasimus sullii 20 000 jagi dassái, de Ittunjárga lei jáhkkimis gitta 1000–2000 mehtera gassa jieŋa vuolde. Alimus várit dan áigge ledje nunatakat mat ledje jieŋa bajábealde. Áigodagas 13 000–9000 jagi dassái sudde vuotna ja vággejiehkit. Eanaš luovosmássa Ittunjárggas lea morena, ja iešfievrriduvvon mássa nannánjieŋa suddamis. Jiekŋaáiggi maŋŋá leat várreguovlluin leamaš molsašuddi jiehkkeaktivitehta mii ii leat hábmen eanadaga nu olu. Ceakkovággegilggain ja ceakkovárregilggain lea leamaš buolašmollašuvvan, mas jiekŋa lea mollen osiid váris. Jogat rožiin leat fievrridan luovosmássaid meara guvlui, bárut leat doidán ja sirren sedimeanttaid dađistaga njieddji gáddeavádahkan, ja láiri lea gearddástuvvan mearrabodnái.
Ittugáissát iežas várreformašuvnnaiguin ja jihkiiguin leat erenoamáš eanadat sihke nationála ja davviriikkalaš oktavuođas. Leat registrerejuvvon sullii 140 jiehki njárggas. Gamvikblåisen ja Strupbreen leat dat guokte stuorámus jiehki olggut guovllus, ja siskkit guovllus ges leat Fornesbreen ja jiehkit Jiehkkeváris dat stuorámusat.