Muitaluvvo ahte dalle go mongola oaivámuš Djengis Khan bođii Ittugáissáide ja Viestarmerrii iežas vuollástanmátkkis oarjjás, de fihttii ahte dasa bisánii su mátki. Son lei joavdan máilmmi geahčái.
Suodjemeahcis leat olu bázahusat dološ ássamiin sihke fiervvás ja vákkiin. Sámi ássama goahtesajit, eará duktásajit ja orrunsadjeservodagat nuorat geađgeáiggis leat dat kulturmuittut mat eanemusat gávdnojit suodjalanguovllu lahka. Goahtesajit čájehit olbmuid eallima máŋggain rožiin mat dolvot váriide. Hui unnán duktásajit leat áigemeroštallojuvvon, muhto áigemeroštallamat eará guovlluin orrot čájeheamen ahte olusat dain leat leamaš jo ovdal reformašuvnna, gaskaáiggi rájes. Leat earret eará registrerejuvvon olu kulturmuittut Goalsevákkis ja dan birra, Vuošvákkis, Itnojávrri nuorttabealde, ja nuorttabealde váriid Gohpis Iddui. Guovllus Ruoššajogas Iddui leat olu ráktorokkit ja duktásajit mat leat galbejuvvon ja merkejuvvon.
Diehtojuohkingalbbat kulturmuittuid birra gaskal Ruoššajoga ja Ittu. Govven: Oddrun Skjemstad
Ruoŧa sápmelaččat Ivgus 1909:s. Govven: Anders Beer Wilse
Ittunjárga lea leamaš boazoguohtunguovlu guhká. Čálalaš gáldut muitalit ruoŧa sápmelaččaid johtima birra Ittunjárgii jo 1700-logus. Lea almmatge jáhkehahtti ahte dát johtimat lea leamaš dábálaš mealgat ovdalis. Dán johtima sivva lea ahte boazu ohcá buoremus guohtumiid juohke jagiáiggi. 1972:s celkkii Norga eret boazoguohtunkonvenšuvnna Ruoŧain. Ruoŧa boazodoallit eai šat beassan boahtit Ittunjárgii, muhto biddjojedje eará guohtumiidda Sis-Romssas. Dán maŋŋá lea guovlu leamaš geasseorohat boazodolliide Guovdageainnus.
Árbevirolaš sámi birrajagieallinvuohki Ittunjárggas lea mearrasámi eallinvuohki. Mearrasámi eallinvuogi vuođđu guovllus lei kombineret máŋga iešguđetlágan ealáhusa, ja nu lei birgejupmi.
Kvenat bohte rájá badjel 1700- ja 1800-logus, ja sii bohte iežaset huksenvieruiguin ja máhtuin eanadoalu ja giela birra. Maiddái norgga eanadoallit ja guolásteaddjit ásse Ivguvuonas gos ledje olu luondduriggodagat. Norgalaččat geat bohte Ivgui 1600-logus, ledje gávpealbmát, kristtalaš miššonearat ja ámmátolbmot.
Sápmelaččaid, norgalaččaid ja kvenaid historjjálaš deaivvadeapmi Davvikalohtas lea gohčoduvvon «golmma máttu deaivvadeapmi». Eallinvuohki lea vuođđuduvvon golmma dehálaš resursii: merrii, eatnamii ja meahccái. Guolásteaddjiboanddat geat kombinerejedje eanadoalu guolástemiin, ledje dábálaččat dán guovllus masá gitta min áigái.
Ivgomuotki 1888 Govven: Norsk folkemuseum
Iddu, Govven: Oddrun Skjemstad
Ittugáissát lea historjjálaš áiggis leamaš rádjá gaskal ruošša ja dánska-norgalaš oktasaš vearuhuhttinguovllu. Go ráfi sohppojuvvui 1326:s, de Iddu šattai Novgorod-republihka vearroriikka oarjerádján. Ruošša sáhtii bearrat vearu Norgga rittus gitta Iddui. Ittugáissát leat maiddái ođđasat áiggis leamaš dehálaš rádjaguovlu.
Nuppi máilmmisoađi áigge duiskalaččat ráhkadedje suodjalanlinnjá dakko gokko háliidedje bissehit ruoššaid Norggas – Ivgulinnjá. Buohkat Ivgulinnjá davábealde bággoevakuerejuvvojedje, ja buot boldojuvvui. Galbma soađi áigge Norga rustii dán suodjalanlinnjá fas.
Dovdosamos dáhpáhus Ittugáissáin nuppi máilmmisoađi áigge lei Jan Baalsruda báhtarus duiskalaččain. Jan Baalsrud lei okta diđoštanolbmuin Linge-kompaniijas. Sii ledje 1943 njukčamánu loahpas boahtán Romsii organiseret saboterenjoavkkuid. Sii ledje MS Brattholmas Duoktovuonas Gálssas go duiskalaččat fuomášedje sin maŋŋá go muhtumat ledje šláttardan. Sii bávkaledje fatnasa, muhto golbma fanasbargi báhččojuvvojedje ja gávccis dolvojuvvo Romssa gávpogii steavliduvvot maŋŋá. Jan Baalsrud, 12. almmái, beasai báhtui duiskalaččain. Son lei báhtarusas njukčamánu 30. beaivvis gitta geassemánu 1. beaivvi rádjái, ja báhtarii Davvi-Romssa rastá sihkkarvuhtii Ruŧŧii. Son váccii earret eará vári badjel Ivgumuotkkis Vuošvággái. Son láhppui várrái ja váldojuvvui uđđasii Vuošvákkis. Baalsrud almmatge nagodii beassat gitta dáluid lusa Gohpis. Doppe báikeolbmot dikšo su ja dasto veahkehedje su rastá vuona. Baalsrud šattai veallát unna suoidneláđožis fiervvás, nu gohčoduvvon «Hotell Savoy» ovdal go dolvojuvvui vári badjel Olmmáivággái. Olmmáivákkis son lei golbma vahku ovdal go dolvojuvvui Ruŧŧii. Dát báhtarus lea bures govviduvvon filmmain «Ni Liv» (1957) ja «Den 12. mann» (2017).
Čájáhusas Jan Baalsruda birra Vuošvákkis. Govven: Kjellaug Grønvoll.